Työyhteisöosaaminen

Lähiopetuspäivä käynnistyi Marja Koukkarin luennolla Voimavara- ja ratkaisulähtöisyys ammatillisen opettajan työssä. Marja käytti paljon esityksessään kuvia, kuten silmälaseja, solmuja ja kukkia metafoorina ratkaisukeskisen ajattelutavan omaksumisessa. Erityisesti mieleeni jäi ajatus Kastele mieluummin kukkia kuin rikkaruohoja. Kunpa opettajana osaisin työyhteisössäni ja opiskelijoiden kanssa vielä enemmän keskittyä hyvään, suunnata energiaani yhteisön voimaantumiseen. Omassa työyhteisössämme olemme opetelleet vuorovaikutusta Tony Dunderfeltin lanseeraamien temperamenttivärien keltainen, punainen, vihreä ja sininen avulla. Itse olen temperamentiltani kelta-vihreä. Tunnistan itsessäni keltaisen innostumisen, luovuuden ja kannustamisen. Pidän hyvänä, että temperamentissani on myös vihreää, joka on sovitteleva ja harmonisoiva, konsensuksia etsivä, vaikkakin välillä se johtaa hieman välikädessä olemiseen vahvojen persoonien joukossa. Uskon tästä kuitenkin olevan apua työyhteisöosaamisessani.

Saimme Marja Koukkarin luennolla tehtäväksemme kertoa itsestämme ominaisuuksien avulla, jotka sattumanvaraisesti jaettiin meille pienillä lapuilla. Lapuista sai käydä vaihtokauppaa muiden kanssa. Kuinka ollakaan sain vihreitä ja keltaisen lapun.. Armollisuutta ja itsensä hyväksymistä. Sitä työtä olen erityisesti tänä syksynä itseni kanssa joutunut tekemään. Toivoisin, että osaisin antaa itselleni välillä aikaa oppimiseen, riittävän hyvän suorituksen hyväksymiseen. Olen niin kehittymisorientoitunut, että sokaistun asioille, jotka jo sellaisenaan toimivat. Onneksi tiedostan tämän ja tänä syksynä olen vähän jarrujakin itselleni laittanut. Se on omaa ammatillista kasvuani, jota välillä kipuilen.
       

Perehdyin myös Yhteisöllisyys ja voimavarat -opetusmateriaaliimme, josta nousi mielestäni kolme oivaltavaa periaatetta erilaisten ihmisten kanssa toimimiseen: uteliaisuus, neutraalisuus ja kurinalaisuus. Uteliaisuuden periaate sisältää aidon kiinnostuksen toista kohtaan, lähtökohdan, että kohdattu ihminen on aina laaja kokonaisuus, jolla on monenlaisia rooleja ja kiinnostuksen kohteita, ja ne myös heijastuvat asennoitumisessa elämään. Neutraalisuuden periaate haastaa tunnistamaan ja osin kyseenalaistamaankin omat lähtökohdat ja kontekstit. Kurinalaisuuden periaate muistuttaa omista voimavaroista, rajoista, vastuusta ja vallasta. Lähtökohtana on ihmisten vahvuudet ja valmiudet, ei viat ja vajaavuudet.

Päivä jatkui Pekan MO-tehtävällä, joka käsitteli johtajuutta. Itse asiassa erittäin hyvä jatke aamulle, kun ensin olimme pohtineet Marja Koukkarin kanssa itsemme johtamista. Pekan asiantuntevasta alustuksesta kolahti eniten lause: Johtajan tärkein tehtävä on tukea työntekijöidensä onnistumista. Tämän voi suoraan viedä myös opetustilanteeseen, opettajan tärkein tehtävä on tukea opiskelijan onnistumista. Miksei myös työkaverin tehtävä olisi tukea toista onnistumiseen, antaa tätä kautta oma panos koko työyhteisön vahvistumiseen. Pekalla oli havainnollistava nelikenttäkuva, jossa hän eritteli johtajuuden malleja autoritäärisestä tavasta osallistavaan ja delegoivaan. Mikään tapa ei sinänsä ole toista parempi tai huonompi, jos niitä osaa hyödyntää tilannekohtaisesti. Liittyy läheisesti vaikkapa opetusmenetelmienkin valintaan, millainen rooli opettajana niissä kulloinkin on. Päivän toinen MO-tehtävä oli Arin vetämä levitysoppi. Jälleen oiva esimerkki siitä, miten opiskelijakollegat lähtevät lentoon, kun he saavat opettaa omaa alaansa ja substanssiosaamistaan. Huikeaa seurattavaa, Ari olisitpa sinä aikanaan ollut matikan openi!

Päivä päättyi haastattelutehtävään. Haastattelin työyhteisömme kokenutta kollegaa työelämä- ja työyhteisöosaamisen näkökulmasta. Ihailen hänen taitoaan nähdä laajoja kokonaisuuksia ja kiteyttää niistä ydinasioita. 

1. Olet liikunta-alan koulutusorganisaatiossa töissä. Millainen on oma työnkuvasi?

Minut on palkattu kehittämään liikunnan ammatillista koulutusta ja erityisesti ottamaan haltuun näyttötutkintojärjestelmää liikunnan aikuiskoulutuksessa. Kehitän opetusten sisältöjä, työmenetelmiä yhdessä toisten opettajien kanssa ja mahdollistan hyvinkin erilaisia koulutuskokeiluja (liikuntaneuvojakoulutus LPT 1-2, jossa yhteistyökumppanina on Oulun kaupunki ja liikuntaneuvojia on 20 oppisopimuksella peruskouluissa; perheliikunnan hanke, jossa yhteistyössä terveysasema, asukastupa, lastenvalvojat ja jossa perhe- ja lastenliikunnan koulutus toteutetaan oppilaitoksellamme, vammaisavustajapainotteinen liikuntaneuvojakoulutus yhteistyössä hankkeen kanssa ja jossa soveltavan liikunnan koulutus on merkittävässä roolissa, lastenliikunnan hanke, jonka pohjalta tullaan toteuttamaan liikuntaneuvojakoulutus toisella paikkakunnalla, liikunnan ammattitutkinnon vienti Pudasjärvelle, jossa painotuksena on liikuntamatkailun kehittyminen ja työllisyyden lisääntyminen alueella.

2. Millaisia muita työtehtäviä liikunta-alan koulutusorganisaatiossasi on ja miten ne tekevät yhteistyötä keskenään?


Hankeyhteistyö on merkittävä toiminnan kehittämisessä ja erilaisten yhteistyökumppaneitten löytymisessä. Eri työntekijät tekevät yhteistyötä hankkeiden kautta oman osaamisalansa puitteissa. Yritysasiakkaiden virkistys- ja työhyvinvointipalvelujen sovittaminen koulutuksen kanssa yhteen on joskus haasteellista tilojen ja välineiden jakamisen suhteen. Lyhyet koulutukset ja leirit muodostavat vapaansivistystyön alueen ja se täydentää ammatillista koulutusta ja lyhytkursseja voidaan sovittaa osaksi opetusta. Rehtori vastaa kokonaisuudesta, koulutuspäällikkönä minun tärkeimmät työkaverini ovat opettajat ja kurssisihteeri, liikunnanohjaajat toimivat yrityspalvelujen puolella ja talossa on myös kaksi liikuntaneuvojaksi opiskelevaa oppisopimusopiskelijaa sekä vahtimestari ja taloushallinnon henkilö.

3. Millaisia haasteita näet työyhteisösi osaamisessa ja yhteistyössä?

Liikunta-ala on kasvava koulutusala ja vaatii henkilökunnalta ajan tasalla olevaa osaamista liikunnan ohjaamisen lisäksi liikuntaneuvonnasta ja terveyden edistämisestä. Luovien alojen yhdistäminen liikuntaan on vasta alkutaipaleellaan, vaikka innostusta ja kokeiluja onkin ollut kiitettävästi. Liikunta-alan laaja-alaisuus ja ammatillisen koulutuksen laajentuvat haasteet ovat ”perinteiseen” liikuntaohjaustyöhön sitoutuneelle uuden oppimista ja osittain tiedollista ristiriitaa. Toisen henkilön ammattitaidon kunnioittamiseen ja luottamiseen pitää panostaa ja toisaalta on realistisesti myös otettava esille mahdolliset puutteet osaamisessa. Henkilökunta saa voimavaroja työpaikkamme hyvästä maineesta, mutta samalla se voi olla sudenkuoppa pitkässä juoksussa. Uuden työntekijän tulo on osoittanut perehdyttämisen riittämättömyyden. Kevyt perehdytys kuormittaa muuta henkilökuntaa ja turhauttaa uutta työntekijää. Tässä meillä on parannettavaa vielä. Työntekijöille alkaa löytyä omia vastuualueita, tiimit toimivat itsenäisesti ja talousseurannassa arvioidaan onnistumisia sekä panos ja tuotos-suhdetta. Viikoittainen henkilökuntakokous mahdollistaa nopean asioiden käsittelyn ja reagointimahdollisuuden tulevaan viikkoon.

4. Millaista osaamista omassa liikunta-alan koulutusorganisaatiossasi tarvitaan?

Liikunta-alan osaamiskeskuksena tarvitsemme osaamista aikuisten näyttötutkintojärjestelmästä, työelämän hyödyntämisestä opiskelussa, eri- ikäisten liikunnan ohjaamisen opettamisen työmenetelmistä, painopistealueiden 1. soveltavan liikunnan ja 2. seikkailukasvatuksen/liikunnan osaamisesta, työhyvinvoinnin osaamista, hanketoimintaosaamista ja asiakaslähtöistä räätälöintiä palvelumyyntiin.

5. Miten teette koulutusorganisaatiossasi yhteistyötä liikunta-alan työkentän kanssa?

Harjoittelu- ja oppisopimustyöpaikat ovat liikunta-alan työpaikkoja, näyttöjen arvioijat ovat työelämän edustajia, kehittämistyöhön kutsumme liikunta-alan osaajia, hankeyhteistyössä teemme yhteistyötä alan osaajien kanssa, järjestämme yhdessä tapahtumia ja seminaareja, koulutamme työelämän ohjaajia ja arvioijia.

6. Mitkä ovat keskeisiä liikunta-alan työelämäosaamiseen liittyviä asioita, joita omassa koulutusorganisaatiossasi haluatte opiskelijoillenne painottaa?

Vuorovaikutustaidot ovat keskeiset taidot asiakaspalvelutyössä ja erilaisissa ohjaustilanteissa. Asenne työntekoon eli sisäisen yrittäjyyden ymmärtäminen omassa toiminnassa sekä osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen osana ammattitaitoa.

7. Millaisena näet omassa koulutusorganisaatiossasi tulevaisuuden näkymät ja mahdolliset kehittämisenkohteet työelämäläheisyyden näkökulmasta?

Toiminta tulee tiivistymään liikunta ja sosiaali- ja terveysalan kanssa hanketyön kautta. Liikunnan terveyttä edistävä vaikutus ja keinot ennaltaehkäisevässä toiminnassa ovat merkittävät ja liikunnan painoarvo tulee kasvamaan. Oppilaitoksemme fyysiset olosuhteet tulee saada kuntoon (kosteusongelmat, tilojen riittämättömyys ja epäkäytännöllisyys) ennen kuin koulutuksen laajentuminen todella pääsee vauhtiin. Työelämän edustajille tulee jatkaa ja tehostaa koulutusta ohjauksen merkityksestä ja tuoda esille koulutuksen sisältöjä. Yhteistyö tilojen ja välineiden yhteisestä käytöstä jatkuu työelämän kanssa ja erilaiset tapahtumat ja projektit hyödyntävät työpaikkoja ja edistävät käytännönläheisyydellään opiskelijoiden oppimista.